Ytimessä!

Eilen aamulla suunnistin anivarhain kampukselle. Sen löytäminen olikin pienen mutkan takana, koska kelpo Lumiani navigaattori näytti kohteen väärin. Ilmeisesti Malagassa on kaksi samaa katua, toki ehkä eri postinumerolla. Niinpä käytin hyväkseni oppimiani espanjan sanoja ja löysin oikean bussin. En toki tiennyt, milloin piti jäädä pois, joten jäin varmuuden vuoksi liian aikaisin. Löysin selkäytimestäni sellaisen lauseen kuin "Donde es campus de teatinos?" Se tulikin tarpeen. Vastaukseksi sain yleensä "por alli" tai valtaisan puheryöpyn, josta en ymmärtäny hölkäsen pöläystä. Usein kuitenkin käsi osoitti oikeaan suuntaan ja löysin pienen kävelyn jälkeen hulppean kampusalueen, josta löytyi myös oma kouluni "Ciencias de la Education".

Ihastelin hetken koulun pihalla vallitsevaa tunnelmaa. Siinä oli jotain samaa kuin lukuvuoden ensimmäisenä koulupäivänä auringon helliessä koululaisia. Ihmiset istuivat portailla ja höpöttivät. Heillä ei ollut mihinkään kiire. Minulla oli kiire, sillä tiesin siesta-ajan lähestyvän. Nousin sisälle taloon ja äimistelin valtaisaa aulaa, joka pursuili lempeitä opiskelijoita. Tykkäsin. Vaikutti todella lupaavalta.

Huomasin vieressäni respan ja totesin, että en ehkä espanjaksi saa asiaani selvitettyä. Kysyin englanniksi jotain, mihin sain vastaukseksi valtaisan puheryöpyn. Respatäti meni hieman hämilleen ja alkoi kysymään vierustovereiltaan, osasivatko nämä englantia. Pian yläkerrasta tuli joku vanhempi rouvashenkilö, joka sanoi puhuvansa vähän englantia.  Sanoin etsiväni kämppää Malagasta. Voitteko auttaa? Sinä näet, minulla on koko omaisuus melkein selässäni? Hän ei ymmärtänyt. Kysyin, onko tässä talossa joku henkilö, joka osaa puhua englantia. Tämän kysyin espanjaksi ja respa oli yhä hämillään. Muistin saaneeni yhden sähköpostin Malagan yliopistosta. Halusin kaivaa esiin tämän sähköpostin lähettäjän. Yliopistossa ei ollut avointa wifiä, joten pyysin, voisinko päästä tietokoneelle. Tähän vastauksena eräs respan kolmesta työntekijästä nousi ja otti minut mukaansa. Hän vei minut yläkertaan johonkin luokkatilaan. Siellä oli ilmeisesti ATK-tunti meneillään. Hän ohjasi minut  mieshenkilön luo, joka istui opepöydän takana. Mies puhui auttavasti englantia, mutta ymmärsi hieman kehnonlaisesti. Halusin päästä lukemaan sähköpostini, jotta saisin käsiini yhteyshenkilön. Pitkän selittämisen jälkeen sain hänet uskomaan, että minun ongelma ei ollut käyttäjätilissä. Hän lopulta kertoi olevansa Malagan yliopiston tietotekniikan insinööri. Hän antoi kuitenkin tsekata sähköpostini, josta löysin viestin, jonka lähettäjänä oli Isabel Crespo. Insinööri tunnisti tämän henkilön googlen kuvahaun kautta ja saattoin minut hänen luo.

Tämä Isabel Crespo oli noin 50 vuotias nainen, joka pursui hyväntahtoisuutta. Hänkään ei kuitenkaan osannut englantia kovin hyvin. Espanjan ja englannin sekoituksella sain selitettyä hänelle asiani. Olin etsimässä asuntoa Malagan alueelta. Hän sai selitettyä minulle, että jossain lähellä on Malagan yliopiston kansainvalinen toimisto, joka saattaa auttaa. Hän piirsi minulle kartankin, jotta varmasti osaisin oikeaan paikkaan. Minulla oli kiire, sillä siesta oli alkamassa.

Kansainvälisestä toimistosta sain uuden kartan uutta toimistoa varten. Se sijaitsi liki Malagan keskustassa. Ehkä he voivat auttaa. Kiitin vinkistä ja läksin pois.  Kävin palatessa uudelleen kampuksella ja jätin pari ilmoitusta kämpän etsimisestä ilmoitustaululle. Lähdin takaisin Malaga Centroon. Matkalla bussissa juttelin erään espanjalaisen tytön kanssa. Hän oli ollut Erasmusvaihdossa Belgiassa ja ymmärsi hieman tilannettani. Hän oli oikein kiva ja  halusi auttaa. Hän lupasi selvittää hänen taloyhtiönsä numeron, josta voisin saada huoneen. Vaihdoimme numeroita ja pian hän laittoikin viestillä numeron, josta voisin hyvinkin saada apua. Kello oli jo kuitenkin niin paljon, että päätin siirtää soittamisen huomiseen. Palasin reppureissaajien hostelliin ja katsoin kämppäilmoituksia netistä. Löysin montakin hyvää ja soitin heti ensimmäiseen. Onneksi hän osasi englantia Se oli vapaana ja sovin tapaamisen seuraavalla päivälle. Calle Cister 4. I am there tomorrow three o clock.

Aamulla kiipesin Malagan linnoitukseen, joka nousee todella korkealle. Sieltä on hyvät näköalat merelle, vuoristoon ja kaupunkiin. Odotin kuitenkin koko ajan malttamattomasti kämpän katsomista. Olin jo hieman tuskastunut kantamaan rinkkaa selässäni ja maksamaan kalliita hostellimaksuja. Jospa nyt onnistaisi. 

Istuin vähän ennen kolmea Calle Cister 4 edessä. Tasan kello kolme kuulin jonkun huutavan: "Eliaaa". Mies oli Christian, jolle olin soittanut. Hän kävi hakemassa oikean vuokraemännän mukaan ja läksimme katsomaan  huonettani. Vuokraemäntä oli mukava ja täynnä malagalaisuutta. Hän puhui minulle koko ajan espanjaa ja vaati minuakin siihen. Hän ei antanut tulkkimme puhua englantia, vaan hoidimme kaikkia asiat espanjaksi. Kysyin aina välillä joitain sanoja Chrstianilta ja jatkoin taas espanjaksi. Huomasin vuokraemännän olevan todella ylpeä malagalaisuudesta ja hän halusi minun oppivan kieltä. Siistiä!

Asunnossa oli 6 lukittua huonetta, pieni keittiö, kolme pesuhuonetta ja lähes mitätön olohuone. Huoneeni on kuitenkin rittävän tilava ja ihan OK. Kämppä on täysin kalustettu ja vuokra sisältää veden, sähkön ja internetin. Lisäksi asunto on aivan loistavalla paikalla aivan Malagan ytimessä. Halusin muuttaa asuntoon heti. Kävin hakemassa kamat hostellilta ja tulin takaisin. Täytin vuokraemmännän kanssa tarvittavat paperit ja maksoin ensimmäisen kuukauden vuokran käteisellä. Tutustuin myös hieman kämppäkavereihini. Tässä talossa on kahdessa kerroksessa Erasmusopiskelijoita. Ehdin nähdä jo useimpia. Kämppiksiä oli Jenkeistä, Ranskasta, Espanjasta ja Italiasta. Todella mukavia ja auttavaisia ihmisiä.

Jenkit puhuvat tietysti hyvää englantia ja kaikki kämppikset puhuvat espanjaa. Espanja on kuulemma ainut sallittu kommunikointikieli tässä asunnossa. Jes! Sovin kuitenkin amerikaanojen kanssa, että he puhuvat minulle englantia. Sitäpaitsi he ovat englannin opettajia ja työskentelevät täällä Malagassa. Nyt minulle on mahtavat puitteet oppia molempia kieliä. 

Huomenna aloitan todellisen loman ja lähden todella katsomaan, mitä Malaga tarjoaa. Haaveissa on löytää futispelit! Hasta luego!