Hola! Que tal?
Huomasin yksi aamu, että Semana Santa on alkanut. Se taisi olla palmusunnuntai kun olin menossa aamusta pelaamaan. Minulla oli kiire junaan, mutta totesin kiirehtimiseni olevan turhaa. Yritin epätoivoisesti etsiä ulos keskustasta, mutta jokainen kolo oli täynnä ihmisiä ja katsomoita ja lisäksi tiet olivat suljettuja. Ehkä Malagan keskustassa oli tuolloin 100 000 ihmistä tai monin verroin sen verran. Ihmiset olivat tulleet katsomaan kulkueita, jotka kuvaavat pääsiäisajan tapahtumia. Kulkueita kiersi ympäri Malagaa koko pääsiäisviikon palmusunnuntaista pääsiäispäiviin.
Minulla ei ollut koulua pääsiäisviikolla. Kaikilla muillakin opiskelijoilla oli 11 päivän loma. Koska monet kaverini olivat myös reissussa, päätin itsekin keksiä jotain. Asioilla on tapana järjestyä ja löysin itseni ensiksi Gibraltarilta serkkujen luota ja myöhemmin Marokosta berberien seurasta. Piristystä arkeen toi myös Enni, joka saapui lomailemaan Andaluciaan Valenciasta.
Kuvia pääsiäisviikolta Gibraltarilta ja Marokosta. Kuvat kertovat enemmän kuin liukas kieleni.
 |
| Tulipahan vettä Mijaksessa! |
 |
| Serkku Gibraltarilta. |
 |
| Näkymiä Britanniasta! Sivistymättömille tiedoksi, että Gibraltar on Iso-Britannian maata. |
Tuntemisia Marokosta
Tanger on ensimmäinen kaupunki Afrikan puolella mentäessä Algecirasista lautalla. Kaupunki ei herättänyt paljon luottamusta. Jopa auto jäi vuokraamatta vain sen vuoksi, että ihmiset olivat niin epäilyttävän oloisia. En ole koskaan elämässäni kokenut samanlaista epäluottamusta mitään asiaa kohtaan. Ihmiset riensivät jatkuvasti auttamaan, mutta se ei vaikuttanut kovin pyyteettömältä. Jos oli kiinnittämättä huomioita heihin, he kulkivat vierelle ja pyysivät saada auttaa. Lopulta he pyysivät aina muutaman dirhamin. Itsehän en tarvinnut apua enkä siten antanut yhtään ylimääräistä ropoa ystävällisyydestä. Eräskin mies seisoi puku päällä kadulla ja halusi antaa lahjan. Hän esitteli parfyymituotteen, kaveri pakkasi sen pussiin ja antoi lahjaksi. En olisi arvannut, että lahja voisi maksaa jotain. Jopa 20 €. Olen oppinut, että kaupustelija myy, eikä anna kalliilla hinnalla lahjaksi.
Marokko ei ole erityisen köyhä. Elintaso ei ole kovin korkea, mutta tuloerot ihmisten välillä ovat suhteellisen pienet. Berberit elivat omaa elämäänsä kylissään ilman internettiä, mutta he vaikuttivat hyvin onnellisilta. Toki länsimaalaisen silmin elintaso olisi voinut olla hyvin haasteellinen, mutta ihmiset vaikuttivat onnellisilta eikä heillä näyttänyt erityisemmin olevan pulaa ruuasta. Ehkä vähän niukkaa, mutta riittävästi.
Marokon luonto on kaunis. En ole missään nähnyt niin vaikuttavaa luontoa. Atlas-vuoristo nousee parhaimmillaan lumihuippuineen noin 4 km. Hiekka, kalliot, vihreys ja vehreys tarjosivat unohtumattomia värielämyksiä. Lähempänä Saharaa maasto näytti siltä, että vain käärmeensyöjäintiaanit voivat asua siellä. Oli siellä kuitenkin joku ihminenkin, jonka kuitenkin poimimme kyytiimme.
Joitain kuvia reissulta.
 |
| Liekkö ollaan Marokossa? |
 |
| Marokko on islamilainen maa. |
 |
| Kaupustelijat vaikuttivat olevan hyvin perillä turistien tarpeista. Kaikille kaikkea hyvään hintaan! |
 |
| Katukuvaa Marrakechistä. |
 |
| Torilla kävi kuhina illalla. En uskaltanut maistaa! |
 |
| Berberien koulu. (Berberit ovat Marokon alkuperäiskansaa) |
 |
| Marokon luonto on todella vaikuttava. Välillä veti aika sanattomaksi. Tämä kuva ei anna oikeutta Marokolle. |
 |
| Kylässä berbereillä. Tarjosivat pähkinöitä! |
 |
| Jouduttiin pilveen Atlas-vuorilla! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti